Mustialassa alkanut WT-putki sai syyskuun lopulla jatkoa Nurmijärven (18.9) ja Inkoon (25.9) WT starteilla. Molempia kokeita tuomaroivat Pauliina Ahola ja Miso Sipola.
Nurmijärven koe alkoi meidän osalta epäonnekkaasti kun heti ensimmäiseltä rastilta jäi markkeerausdami palautumatta. Tehtävä suoritettiin kesantopellolla jossa kasvoi ohjaajan pituista heinää. Vaiva markkeerasi heiton melko hyvin mutta ei malttanut pysyä alueella tarpeeksi pitkään, ja lähti laajentamaan hakua. Pilli soi pellolla siis iloisesti kun tyttöä käännettiin ja väännettiin, ja erinomaisesti ohjautuikin, mutta ei kertakaikkiaan löytänyt heinäsaarekkeessa olevaa damia.
Toisena tehtävänä oli ohjattu haku ed vastaavassa heinikossa; krepeillä rajattu hakualue motivoitiin markkeerausheitolla, jonka jälkeen koira tuli seurauttaa n. 15m poispäin. Siirtymisen jälkeen koira laitettiin alueelle josta tuli hakea 3 damia (alueella yht. 5 tai 6 kpl). Tämä onnistui hyvin, ja suoritus olikin tuomarin mielestä 20p arvoinen.
Kolmantena tehtävänä oli haastellinen ohjaus+markkeeraus-tehtävä viistoa pellonreunaa pitkin, n. 35m ja laukauksella motivoitu. Koiran palauttaessa ohjausdamia ohjaajan taakse tuli markkeeraus, myöskin laukauksella. Vastaavaa emme olleet ikinä harjoitelleet joten en uskaltanut näyttää heittoa koiralle kesken palautuksen. Lopputuloksena koiran epäusko ohjaajaan ja palautumaton dami. Uskon että "jäätyminen" oli osittain seurausta epäonnisesta 1. tehtävästä, jossa erinomaisesta ohjautumisesta huolimatta koira ei saanut palkkaa damista.
Viimeinen tehtävä oli onneksi helpohko 1-markkeeraus pellolta ojaan, joka onnistui melko hyvin, 17p. Tulos ALO 0.
Heti seuraavana viikonloppuna suuntasimme sitten Inkooseen kohti Tollerikerhon ensimmäistä WT-koetta. Koe olikin virkistävästi hieman poikkeuksellinen, sisältäen kaksi vesirastia.
Ensimmäisenä tehtävänä meillä oli 2x 1-markkeeraustehtävä suolammella. Ensimmäinen heitto tuli rannasta muodostuvan niemekkeen eteen, ja toinen sen taakse niin että koira joutui nousemaan niemekkeelle. Ensimmäinen dami tuli hyvin ja suoraviivaisesti Vaivan potkuroidessa itsensä uimalla damille ja takaisin. Toisen damin löytämistä häiritsi hieman niemekkeen päässä lojuva sorsanraato, mutta dami kuitenkin löytyi ja lähti palautumaan, mutta rannan kautta. Suorituksesta on video, jossa huomaa miten myöhässä pillin kanssa olen, lähetyspaikalta kun näkymä oli melko erilainen.
Seuraava rasti oli parityöskentelynä suoritettava haku samaisen suolammen rantaa ja rannan läheisyydessä olevia saarekkeita pitkin. Tehtävä motivoitiin ajolla. Toisen koiran työskennellessä toinen seurasi kytkettynä. Alueelta tuli palautua 2 damia/koira. Ensimmäiset damit löytyi molempien puolesta helposti, mutta toisia saatiinkiin sitten hakea sen edestä. Vaiva oli sitä mieltä että äippä voisi vähän ohjata oikeaan suuntaan, kysellen matkan varrella useita kertoja minulta apua.
Kolmantena tehtävänä oli yksinkertainen 1-markkeeraus puituun peltoon, n. 40m ja laukauksella. Lisäksi tuuli kävi suoraan damin takaa.
Viimeisenä tehtävänä oli markkeeraus+ohjaus, n. 50m pellolta kaisla-ojaan. Koiran palauttaessa markkeerausta ojaan heitettin samaan paikkaan ohjausdami, ja ohjaus motivoitiin lisäksi laukauksella. Markkeerauksessa Vaiva kävi kaisloista kerran kysymässä "Onko oikein?", jonka jälkeen dami löytyi nopeasti. Ohjaus onnistui nappiin.
Kun yhtään tehtävää emme olleet onnistunut nollaamaan saimmekin jännittää finalisteja. Numeroamme ei kuitenkaan kuulutettu, joten siirryimme katselemaan finaalia olettaen että hakutehtävän pisteet olivat jääneet alle 11p. Finaalia katsellessa ei yhtään harmittanut ettei itse seissyt koiran kanssa finalisti-rivissä (1 ALO, 3 AVO). Tehtävä oli ajolla motivoitu hakutehtävä, jossa koira piti ohjata linjalla lammasaidan yli metsikköön. Aidan yli hyppäämistä oli saanut harjoitella jo aikasemmin, mutta ainoastaan 1 AVO-luokan koira suoritti tehtävän hyppäämällä, toinen löysi aidassa olleen reiän :) Finaalin jälkeen palasimme katsomaan pisteet, joista löytyikin melkoinen yllätys, sillä hyvin sujuneen 4-rastin kohdalla oli merkitty pisteiksi 7p. Tarkistuksen jälkeen kävi ilmi että 7p sijaan olimme oikeasti saanet 17p, joten järjestäjät joutuivat pitkän päivän päätteeksi vielä organisoimaan uusinta-finaalin! Sydän kurkussa huristeltiin takaisin fiinali-rastille, joka onneksi onnistui erittäin hyvin! Vaiva hyppäsi (aiemmin päivällä tehtyjen harjoitushyppyjen ansiosta) aidan yli yhdellä lisäohjauksella. Tulos ALO 1 ja 1. sija! Rastikohtaiset pisteet: 15, 13, 18, 17, + 19.
Lisää kuvia Inkoosta: http://picasaweb.google.com/dahl.karin/TolleriWTInkoo#
